Eturauhassyövän oireet ja PSA-seulonta: puolesta ja vastaan

Tärkeimmät havainnot

• Suurin osa miehistä elää eturauhassyövän KANSSA, ei sen VUOKSI: 64 % kaikista miehistä kehittää piilevän eturauhassyövän 60. ikävuoteen mennessä, mutta vain 2,5 % kuolee siihen.
• PSA-seulonta ei pelasta yhtään henkeä 16 vuoden aikana: Laajat tutkimukset osoittavat, ettei PSA-seulonta vähennä eturauhassyöpäkuolleisuutta – nettohyöty on käytännössä nolla.
• 1 tuhannesta miehestä hyötyy: Kun 1000 miestä seulotaan 16 vuoden ajan, enintään yksi eturauhassyöpäkuolema vältetään.
• 25-kertainen riski ylidiagnoosiin: On 25 kertaa todennäköisempää saada ylidiagnoosi syövästä, joka ei olisi koskaan aiheuttanut oireita, kuin että seulonta pelastaisi hengen.
• 150 miehellä tuhannesta on väärä positiivinen tulos: Joka seitsemäs PSA-seulontaan osallistuva mies saa positiivisen tuloksen, mutta kahdella kolmesta biopsia paljastaa normaalin tuloksen.
• Eturauhasen biopsiaan liittyy komplikaatioita: kipua, verista siemennestettä ja 1 %:lla tapauksista vakavia infektioita, jotka vaativat sairaalahoitoa.
• Jokaista pelastettua henkeä kohti yksi kuolema leikkauksen seurauksena: 3 miestä tuhannesta kuolee radikaalin eturauhasen poiston aikana tai pian sen jälkeen – tämä kumoaa seulonnan hyödyn.
• Massiiviset leikkauksen sivuvaikutukset: 20 % leikatuista miehistä kärsii pitkäaikaisesta virtsankarkailusta, 66 %:lla ilmenee erektiohäiriö.
• 89 % miehistä yliarvioi hyödyn: Useimmat luulevat PSA-seulonnan pelastavan 50 % hengistä – todellisuudessa luku on 1 tuhannesta.
• Perusteltu päätös rutiinin sijaan: 85 % maailman lääketieteellisistä ammattijärjestöistä vastustaa rutiininomaista PSA-seulontaa. Miesten tulisi tehdä päätös tietoon perustuen.

Eturauhassyöpä: epämukava totuus

Kuinka vaarallinen eturauhassyöpä oikeasti on?

Eturauhassyövän kuolemanriski on yllättävän pieni verrattuna sen yleisyyteen. Tieteellisten tutkimusten luvut osoittavat seuraavaa:

64 % kaikista miehistä kehittää piilevän eturauhassyövän (niin sanotun latentin karsinooman) 60. ikävuoteen mennessä – tämä havaitaan ruumiinavauksissa. Vain 11 %:lla eturauhassyöpä diagnosoidaan elinaikana. Todellinen riski kuolla eturauhassyöpään on vain 2,5 % – keskimäärin 80 vuoden iässä.

Ydinviesti on tämä: suurimmalla osalla miehistä on eturauhassyöpä, mutta he kuolevat kasvaimensa kanssa, eivät sen vuoksi. Useimmat miehet elävät koko elämänsä eturauhassyövän kanssa tietämättä siitä mitään.

Tämä on yksi syöpäseulonnan keskeisistä ongelmista: monet löydetyt eturauhassyöpätapaukset eivät olisi aiheuttaneet haittaa, vaikka ne olisivat jääneet havaitsematta. Kaikilla miehillä ei kuitenkaan ole tällaista onnea – Yhdysvalloissa noin 30 000 miestä kuolee eturauhassyöpään vuosittain (Saksassa noin 15 000).

Kuinka pitkään eturauhassyövän kanssa voi elää?

Eturauhassyövän ennuste riippuu suuresti sairauden vaiheesta:

Paikallinen eturauhassyöpä (vaihe I–II): Kun syöpä rajoittuu eturauhaseen, 5 vuoden elossaololuku on lähes 100 %. Suurin osa miehistä ei kuole tähän syöpään, vaan sen kanssa. Monet näistä kasvaimista kasvavat niin hitaasti, etteivät ne koskaan aiheuta oireita.

Paikallisesti levinnyt eturauhassyöpä (vaihe III): Kasvain on läpäissyt eturauhasen kapselin, mutta ei ole vielä lähettänyt etäpesäkkeitä. 5 vuoden elossaololuku on noin 90–95 %.

Levinnyt eturauhassyöpä (vaihe IV): Kun syöpä on levinnyt imusolmukkeisiin tai luihin, 5 vuoden elossaololuku laskee noin 30–40 %:iin. Mediaani elinaika on 2–5 vuotta, mutta nykyaikaiset hoidot voivat pidentää sitä.

Ratkaisevaa on se, että suurin osa eturauhaskasvaimista kasvaa hyvin hitaasti. Iäkkäillä miehillä (yli 75-vuotiailla), joilla on matala-asteinen syöpä, ”aktiivinen seuranta” (watchful waiting) on usein paras vaihtoehto, sillä he todennäköisemmin kuolevat johonkin muuhun syyhyn kuin eturauhassyöpään.

Mitä eroa on eturauhassyövällä ja eturauhasen liikakasvulla?

Eturauhassyöpä (eturauhaskarsinooma) ja hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu (benigni prostatahyperplasia, BPH) ovat kaksi täysin erilaista sairautta, jotka voivat kuitenkin aiheuttaa samankaltaisia oireita:

Eturauhasen liikakasvu (BPH):

• Hyvänlaatuinen (ei-syöpäinen) eturauhasen suureneminen
• Koskettaa lähes joka toista yli 50-vuotiasta miestä
• Aiheuttaa oireita virtsaputkeen kohdistuvan paineen vuoksi: tihentynyt virtsaamistarve, heikko virtsasuihku, yöllinen virtsaaminen
• EI lisää eturauhassyövän riskiä
• Hoidetaan lääkkeillä tai vähän kajoavilla toimenpiteillä

Eturauhassyöpä (eturauhaskarsinooma):

• Pahanlaatuinen sairaus, joka voi lähettää etäpesäkkeitä
• Varhaisvaiheessa yleensä oireeton
• Oireet ilmaantuvat vasta, kun kasvain on tarpeeksi suuri tai on jo levinnyt
• Vaatii aktiivista seurantaa, leikkausta, sädehoitoa tai hormonihoitoa
• Voi nostaa PSA-arvoa (mutta niin voi tehdä myös BPH!)

Tärkeää: Virtsaamisvaivat eivät ole eturauhassyövälle tyypillinen oire. Nämä vaivat ovat paljon yleisempiä eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun yhteydessä. Kohonnut PSA-arvo voi esiintyä molemmissa sairauksissa, joten se ei yksinään todista syöpää.

Eturauhassyövän oireet ja merkit

Mitkä ovat eturauhassyövän merkkejä?

Epämukava totuus eturauhassyövän oireista kuuluu: varhaisvaiheessa niitä ei ole.

Eturauhassyöpä kasvaa monissa tapauksissa hitaasti eikä aiheuta aluksi minkäänlaisia oireita. Sairaus pysyy usein vuosia havaitsematta, koska kasvain on liian pieni aiheuttaakseen oireita. Tämä on pääsyy siihen, miksi varhainen toteaminen ylipäätään herättää keskustelua.

Oireet ilmaantuvat vasta, kun kasvain on saavuttanut tietyn koon tai on jo levinnyt muihin elimiin. Seuraavat merkit ovat varoitusmerkkejä pitkälle edenneestä eturauhassyövästä:

Virtsaamisvaivat (yleisimmät oireet):

• Heikko tai katkonainen virtsasuihku
• Tihentynyt virtsaamistarve, erityisesti yöllä (nokturia)
• Virtsaamisen viivästynyt alkaminen
• Tunne siitä, ettei rakko tyhjene kunnolla
• Kipu virtsatessa

Verenvuodot:

• Verta virtsassa (hematuria)
• Verta siemennesteessä (hemospermia)

Seksuaalinen toimintahäiriö:

• Erektiohäiriö
• Kipu siemensyöksyn aikana

Kivut (viittaavat etäpesäkkeisiin):

• Selkäkipu (yleisin sijainti: alaselkä)
• Kipu lantion alueella
• Luukipu lonkassa, reisissä, kylkiluissa
• Kipu ulostaessa

Tärkeää tietää: Kaikki nämä oireet voivat esiintyä myös eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun, virtsatietulehdusten tai muiden sairauksien yhteydessä. Ne EIVÄT ole eturauhassyövälle ominaisia. Jos vaivat jatkuvat yli kaksi viikkoa, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Miten huomaa, että itsellä on eturauhassyöpä?

Rehellinen vastaus on: useimmiten sitä ei huomaa. Eturauhassyöpä ei varhaisvaiheessa aiheuta tuntuvia oireita. Diagnoosi tehdään tyypillisesti yhdellä kolmesta tavasta:

1. PSA-testi ja tunnustelu: Noin 75 % eturauhassyöpädiagnooseista tehdään nykyään seulontatutkimusten avulla, ennen kuin oireita ilmenee. Kohonnut PSA-arvo johtaa lisätutkimuksiin.

2. Sattumalöydös: Eturauhasen liikakasvun vuoksi tehdyissä leikkauksissa syöpä löytyy joskus sattumalta poistetusta kudoksesta.

3. Oireiden perusteella tehty diagnoosi: Oireet ilmaantuvat vasta, kun syöpä on edennyt pitkälle (katso yllä). Tämä diagnoositapa on harvinaistunut, koska yhä useampi mies käy PSA-testeissä.

Keskeinen ongelma on tämä: PSA-seulonnan avulla tehty varhaisdiagnoosi johtaa moniin ylidiagnooseihin – syöpädiagnooseihin, jotka eivät ilman seulontaa olisi koskaan johtaneet oireisiin tai kuolemaan.

Miten eturauhassyövän tunnistaa varhaisessa vaiheessa?

Eturauhassyöpää ei voi tunnistaa varhaisvaiheessa oireiden perusteella, koska se ei aiheuta niitä. Käytettävissä on vain seuraavat menetelmät:

PSA-testi (verikoe): Mittaa eturauhasspesifisen antigeenin määrää veressä. Kohonnut PSA-arvo voi viitata eturauhassyöpään, mutta myös hyvänlaatuiseen liikakasvuun, tulehdukseen tai käsittelyyn (pyöräily, seksi) liittyvään ärsytykseen. Ei ole spesifinen.

Eturauhasen tunnustelu (peräsuolen kautta tehtävä tutkimus): Lääkäri tunnustelee eturauhasta peräsuolen kautta. Kyhmyt tai kovettuneet alueet voivat viitata syöpään. Tunnustelemalla löytää kuitenkin vain eturauhasen takaosassa sijaitsevat kasvaimet, ja pienet kasvaimet jäävät huomaamatta.

Eturauhasen biopsia: Jos PSA-arvo tai tunnustelulöydös on poikkeava, eturauhasesta otetaan ultraääniohjauksessa 10–12 kudosnäytettä. Vain biopsia voi luotettavasti varmistaa tai poissulkea syövän.

Kiistanalaista tässä on se, että varhainen toteaminen on samaan aikaan sekä siunaus että kirous, kuten seuraavat osiot osoittavat.

Milloin eturauhassyövän ensimmäiset oireet ilmaantuvat?

Ensimmäiset oireet ilmaantuvat tyypillisesti vasta, kun kasvain on tarpeeksi suuri painaakseen virtsaputkea tai viereisiä rakenteita, tai kun se on jo lähettänyt etäpesäkkeitä. Tähän voi kulua vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Hitaasti kasvavan eturauhassyövän (Gleason-pisteet 6 tai alle) yhteydessä miehet voivat pysyä oireettomina koko loppuelämänsä. Aggressiivisten kasvainten (Gleason-pisteet 8–10) yhteydessä oireita voi ilmaantua jo muutaman vuoden kuluessa.

Keskimäärin kasvaimen alkamisesta ensimmäisiin oireisiin kuluu noin 10–15 vuotta. Tämä selittää, miksi moni iäkäs mies, jolla on eturauhassyöpä, ei koskaan kehitä oireita – he kuolevat muista syistä ennen kuin syövästä tulee ongelma.

PSA-seulonta: mitä se tarkoittaa?

Mitä PSA-testissä tapahtuu?

PSA tarkoittaa prostataspesifistä antigeenia – eturauhasen erittämää entsyymiä, joka nesteyttää siemennestettä ja kohdunkaulan limaa hedelmöittymisen helpottamiseksi. PSA-testi on yksinkertainen verikoe, jossa mitataan veren PSA-pitoisuus.

Näin testi etenee:

1. Verinäytteen otto: Verinäyte otetaan tavalliseen tapaan käsivarren laskimosta. Testi voidaan tehdä osana rutiinitarkastusta.
2. Laboratorioanalyysi: PSA-arvo ilmoitetaan nanogrammoina millilitraa kohti (ng/ml). ”Normaalit” arvot vaihtelevat iän mukaan:
   • Alle 50-vuotiaat: alle 2,5 ng/ml
   • 50–60-vuotiaat: alle 3,5 ng/ml
   • 60–70-vuotiaat: alle 4,5 ng/ml
   • Yli 70-vuotiaat: alle 6,5 ng/ml
3. Tulkinta: Koholla oleva arvo voi viitata eturauhassyöpään, mutta myös:
   • Eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun (BPH)
   • Eturauhastulehdukseen (prostatiitti)
   • Virtsatietulehdukseen
   • Häiriötekijöihin (pyöräily, yhdyntä, tunnustelu)
4. Kohonneen arvon yhteydessä: Testi uusitaan muutaman viikon kuluttua. Jos arvo pysyy koholla, seuraavaksi tehdään eturauhasen tunnustelu peräsuolen kautta ja tarvittaessa eturauhasen biopsia.

Tärkeää: Kohonnut PSA-arvo EI ole todiste syövästä. Kahdella kolmasosalla miehistä, joilla PSA-arvo on koholla, biopsiassa ei löydy syöpää.

Missä iässä eturauhassyövän seulontaan kannattaa mennä?

Tämä kysymys on erittäin kiistanalainen, ja suositukset vaihtelevat maittain:

Suomen käytäntö:

Suomessa ei ole valtakunnallista, kaikille miehille tarjottavaa eturauhassyövän seulontaohjelmaa. Eturauhasen tunnustelu ja PSA-testistä keskustelu kuuluvat lääkärin vastaanottoon, mutta PSA-testiä ei tehdä automaattisesti osana julkisen terveydenhuollon perustarkastuksia. Testin voi teettää yksityisellä lääkäriasemalla omalla kustannuksella, hintaan noin 25–40 euroa.

Käypä hoito -suositus ja suomalaiset urologit suosittelevat yksilöllistä lähestymistapaa:

• 45 ikävuodesta alkaen: keskustelu PSA-testin hyödyistä ja riskeistä
• 40 ikävuodesta alkaen: jos suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää (isä tai veli sairastanut)
• Yksilöllinen päätös: mies päättää itse saatuaan riittävästi tietoa

Kansainväliset suositukset (2018):

Yhdysvaltain ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työryhmä (US Preventive Services Task Force, USPSTF) tarkisti suositustaan vuonna 2018: PSA-seulonnan tulisi olla yksilöllinen päätös. 55–69-vuotiaille miehille tulisi kertoa hyödyistä ja riskeistä, minkä jälkeen he päättävät itse. Miehiä, jotka ovat epävarmoja eivätkä selkeästi kannata seulontaa, EI tulisi seuloa.

Yhteenveto: PSA-seulonnalle ei ole olemassa rutiinisuositusta. Päätös tulisi tehdä yksilöllisesti kattavan tiedonannon jälkeen.

PSA-seulonnan vähäinen hyöty

Miksi PSA-seulonta on kiistanalaista?

PSA-seulonta on yksi lääketieteen kiistanalaisimmista seulontatoimenpiteistä, koska sen vaikutus syöpäkuolleisuuteen on vähäinen, kun taas riskit ovat huomattavia. Suurten satunnaistettujen seulontatutkimusten tieteellinen näyttö osoittaa seuraavaa:

Todistettu hyöty:

Kun 1 000 miestä saa säännöllistä PSA-seulontaa 16 vuoden ajan, korkeintaan yksi kuolemantapaus eturauhassyöpään vältetään. Tämä tarkoittaa: 999 miestä EI hyödy seulonnasta, mutta kaikki 1 000 altistuvat riskeille.

Kokonaiskuolleisuus ei vähene:

Ratkaisevaa on tämä: PSA-seulonta EI vähennä kokonaiskuolleisuutta. Syynä on se, että jokaista varhaisen toteamisen ansiosta pelastettua elämää kohti yksi elämä sammuu hoidon komplikaatioihin. 3 miestä 1 000:sta kuolee radikaalin eturauhasen poiston aikana tai pian sen jälkeen.

Miksi miehet yliarvioivat hyödyn?

Eräs tieteellinen tutkimus osoitti: 89 % miehistä yliarvioi eturauhasen seulonnan hyödyt huomattavasti tai heillä ei yksinkertaisesti ollut käsitystä todellisista luvuista. Useimmat luulivat, että 50 % kuolemaan johtavista eturauhassairauksista voitaisiin välttää 1 000 säännöllisesti seulotulla miehellä. Todellisuudessa kyse on kuitenkin vain yhdestä tapauksesta.

Vastaavasti 92 % naisista yliarvioi mammografian kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen kymmenkertaiseksi tai enemmän.

Kiistanalainen totuus:

US Preventive Services Task Force, Yhdysvaltojen merkittävin riippumaton tieteellinen elin näyttöön perustuvien suositusten laatimisessa, vastusti alun perin PSA-seulonnan tarjoamista rutiininomaisesti kaikille. Samoin teki American Academy of Family Physicians sekä 85 % kehittyneiden maiden lääketieteellisistä ammattijärjestöistä maailmanlaajuisesti.

PSA-seulonnan merkittävät riskit

Mitä riskejä eturauhasen biopsiaan liittyy?

Eturauhasen biopsia on seuraava vaihe, kun PSA-arvo on poikkeava. Sen riskit aliarvioidaan usein:

Väärät positiiviset tulokset ovat erittäin yleisiä:

Joka seitsemäs PSA-seulontaan osallistuva mies saa positiivisen tuloksen. Kahdessa kolmasosassa tapauksista biopsia kuitenkin osoittaa normaalin tuloksen – kyseessä oli väärä hälytys. 1 000 seulotusta miehestä noin 150:llä on kohonnut PSA-arvo, ja heille tehdään biopsia, vaikka heillä ei ole syöpää.

Biopsian komplikaatiot:

Peräsuolen kautta tehtävä ultraääniohjattu biopsia ei ole vaaraton toimenpide:

• Yleistä (10–50 %): Kipua, verta virtsassa, verta ulosteessa, verinen siemenneste useiden päivien tai viikkojen ajan
• Harvinaista mutta vakavaa (1 %): Verenmyrkytys (hematogeeninen infektio), joka vaatii sairaalahoitoa ja suonensisäistä antibioottihoitoa
• Erittäin harvinaista: Virtsaumpi, vaikea verenvuoto, septinen sokki

Tämä tarkoittaa: 1 000 seulotusta miehestä 150:lle tehdään tarpeeton biopsia, ja heistä noin 1–2:lle kehittyy vakava komplikaatio.

Mitä tehdä, jos PSA-arvo on koholla?

Kertaalleen kohonnut PSA-arvo EI ole syy paniikkiin. Suositeltava toimintatapa on seuraava:

1. PSA-arvon uusiminen: Mittaus uusitaan 4–6 viikon kuluttua. 25–30 %:lla arvo palautuu normaaliksi.

2. Häiriötekijöiden poistaminen: 48 tuntia ennen testiä:

• Ei yhdyntää
• Ei pyöräilyä
• Ei eturauhasen tunnustelua
• Ei virtsatietulehdusta (hoidettava ensin)

3. PSA-kinetiikan seuranta: PSA-velositeetti (nousunopeus kuukausien aikana) ja PSA:n kaksinkertaistumisaika kertovat enemmän kuin yksittäinen mittaustulos.

4. Lisätutkimusten harkinta:

• Eturauhasen tunnustelu peräsuolen kautta
• Eturauhasen magneettikuvaus (mpMRI) – voi vähentää monia tarpeettomia biopsioita
• Laajemmat testit: PHI (Prostate Health Index), 4Kscore, PCA3-testi

5. Biopsia vain perustellun epäilyn perusteella: Ei automaattisesti jokaisen kohonneen arvon yhteydessä, vaan riskiluokituksen perusteella.

Tärkeää: Yli 75-vuotiailla miehillä tai miehillä, joilla on vakavia liitännäissairauksia (elinajanodote alle 10 vuotta), PSA-seulontaa ei yleisesti ottaen tulisi tehdä lainkaan, sillä hoito aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Millaisia sivuvaikutuksia eturauhassyövän leikkauksella on?

Radikaali eturauhasen poisto (radikaali prostatektomia) on yleisin hoitomuoto paikallisessa eturauhassyövässä. Sivuvaikutukset ovat merkittäviä ja usein aliarvioituja:

Kuolleisuus:

Noin 3 miestä 1 000:sta kuolee radikaalin eturauhasen poiston aikana tai pian sen jälkeen. Tämä kumoaa tilastollisesti seulonnan hyödyn kokonaan: jokaista varhaisen toteamisen ansiosta pelastettua elämää kohti yksi elämä sammuu leikkauksen seurauksena.

Vakavat komplikaatiot (5 %):

50 miestä 1 000:sta kokee vakavia kirurgisia komplikaatioita, kuten verenvuotoa, infektioita, tromboosia, keuhkoembolian, suoliston puhkeaman tai virtsanjohtimen vaurion.

Virtsankarkailu (20 %):

Vaikka leikkaus sujuisi ongelmitta, noin joka viides mies kehittää pitkäaikaisen virtsankarkailun ja joutuu käyttämään suojia. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan pysyvä katetri tai keinotekoinen virtsaputken sulkijalihasistute.

Erektiohäiriö (66 %):

Useimmat miehet – kaksi kolmesta – kärsivät leikkauksen jälkeen erektiohäiriöstä, myös hermoja säästävällä leikkaustekniikalla. Parhaidenkin kirurgien tuloksissa osuus on 40–60 %. Seksuaalinen toimintakyky ei usein palaudu.

Sädehoidon sivuvaikutukset:

Useimmat sädehoitoa saavat miehet kärsivät niin ikään pitkäaikaisesta seksuaalisesta toimintahäiriöstä (60–70 %). Lisäksi joka kuudennella miehellä on pitkäaikaisia suolisto-ongelmia, kuten ripulia, suolen inkontinenssia tai verta ulosteessa. Virtsaamisvaivoja (virtsapakko, kirvely) esiintyy 20–30 %:lla.

Ylidiagnoosin paradoksi

Kuinka yleistä ylidiagnoosi on eturauhassyövässä?

Ylidiagnoosi on PSA-seulonnan suurin ongelma. Se tarkoittaa, että syöpädiagnoosi tehdään, vaikka syöpä ei olisi koskaan elinaikana aiheuttanut oireita tai johtanut kuolemaan. Miehestä tulee ”syöpäpotilas”, vaikka hän olisi ilman seulontaa elänyt täysin normaalin elämän luonnolliseen kuolemaan asti.

Luvut ovat pelottavia:

Suuret satunnaistetut tutkimukset osoittavat, että 20–50 % seulonnan kautta eturauhassyöpädiagnoosin saaneista miehistä on ylidiagnosoitu. Seulonnalla ei olisi ollut merkitystä heidän kohdallaan. Mutta nyt heidän on tehtävä valinta: hoito, johon liittyy massiivisia sivuvaikutuksia, tai tuskallinen epävarmuus aktiivisen seurannan aikana.

Paradoksi:

16 vuoden aikana on 25 kertaa todennäköisempää tulla PSA-seulonnassa ylidiagnosoiduksi syövän kanssa, joka ei olisi koskaan aiheuttanut ongelmia, kuin että seulonta pelastaisi hengen.

Tähän liittyy kuitenkin psykologinen paradoksi: ne, joille on aiheutunut suurin vahinko – eli tarpeeton syöpähoito – kokevat, että heitä on autettu eniten. Hoidon jälkeen he uskovat vakaasti, että PSA-seulonta pelasti heidän henkensä, vaikka heillä ei ilman seulontaa olisi koskaan ollut ongelmia.

Milloin eturauhassyövän hoito on tarpeen?

Hoitopäätös on monimutkainen, ja se tulisi tehdä yksilöllisesti. Kaikkia todettuja eturauhassyöpiä ei tarvitse hoitaa heti:

Aktiivinen seuranta (active surveillance):

Matala-asteisessa, paikallisessa eturauhassyövässä (Gleason-pisteet 6, PSA alle 10 ng/ml, syöpää vain harvoissa biopsianäytteissä) aktiivinen seuranta on turvallinen vaihtoehto:

• Säännölliset PSA-testit 3–6 kuukauden välein
• Vuosittainen eturauhasen tunnustelu
• Uusintabiopsiat 1–3 vuoden välein
• Hoito vasta, jos etenemistä havaitaan

Tutkimukset osoittavat: oikein valituilla potilailla elossaololuku 10 vuoden kuluttua on sama kuin välittömässä hoidossa – mutta ilman sen sivuvaikutuksia.

Välitöntä hoitoa suositellaan, kun kyseessä on:

• Korkea-asteinen syöpä (Gleason-pisteet 8–10)
• Paikallisesti edennyt vaihe (T3–T4)
• Oireileva eturauhassyöpä (kipu, virtsaumpi)
• Nopeasti nouseva PSA (kaksinkertaistumisaika alle 3 vuotta)
• Nuoremmat miehet (alle 65-vuotiaat), joilla on aggressiivinen kasvain

Hoito ei ole järkevää, kun kyseessä on:

• Yli 75-vuotiaat miehet, joilla on matala-asteinen syöpä
• Elinajanodote alle 10 vuotta muiden sairauksien vuoksi
• Erittäin hitaasti kasvava kasvain (Gleason 6)

Kansainväliset suositukset

Mitä PSA-seulonnasta kannattaa tietää ennen päätöstä?

Ennen kuin mies päättää PSA-seulonnan puolesta tai sitä vastaan, hänen kannattaa tuntea seuraavat faktat:

Luvut 1 000 miestä kohti 16 vuoden ajalta:

• Hyöty: 1 kuolemantapaus eturauhassyöpään vältetään
• Riski: 3 kuolemantapausta leikkauskomplikaatioiden vuoksi
• Ylidiagnoosi: 20–50 miestä saa syöpädiagnoosin, joka ei olisi koskaan aiheuttanut ongelmia
• Väärä positiivinen: 150 miehellä on kohonnut PSA ilman syöpää, ja heille tehdään biopsia
• Virtsankarkailu: 20 miestä kärsii pitkäaikaisesti virtsankarkailusta
• Impotenssi: 66 miestä kärsii erektiohäiriöstä

Kansainvälinen suositus (USPSTF 2018):

55–69-vuotiaille miehille tulisi kertoa riskeistä ja hyödyistä, minkä jälkeen he päättävät itse. Miehiä, jotka ovat epävarmoja eivätkä selkeästi kannata seulontaa, EI tulisi seuloa.

Suomen tilanne:

PSA-testi ei kuulu Suomessa julkisen terveydenhuollon seulontaohjelmiin. Päätös testin teettämisestä ja sen kustannuksista on tehtävä itse, yksilöllisen harkinnan perusteella. Kriittiset äänet näkevät tässä eturistiriidan, sillä yksityiset lääkäriasemat hyötyvät taloudellisesti testin myynnistä.

Huomioitavat henkilökohtaiset tekijät:

• Sukurasitus: isän tai veljen sairastama eturauhassyöpä nostaa riskiä 2–3-kertaiseksi
• Ikä: alle 55-vuotiailla harvoin järkevää, yli 70-vuotiailla useimmiten ei enää suositella
• Elinajanodote: alle 10 vuoden elinajanodotteessa haitat ylittävät hyödyt
• Henkilökohtainen mieltymys: pystyykö elämään epävarmuuden kanssa vai suositko varhaista toteamista riskeistä huolimatta?

Usein kysytyt kysymykset

Tieteelliset lähteet

• Nelson WG, De Marzo AM, Isaacs WB. (2003). Prostate cancer. New England Journal of Medicine. 349(4):366-381.
• US Preventive Services Task Force, Grossman DC, Curry SJ, et al. (2018). Screening for prostate cancer: US Preventive Services Task Force recommendation statement. JAMA. 319(18):1901-1913.
• Draisma G, Etzioni R, Tsodikov A, et al. (2009). Lead time and overdiagnosis in prostate-specific antigen screening. Journal of the National Cancer Institute. 101(6):374-383.
• Tikkinen KAO, Dahm P, Lytvyn L, et al. (2018). Prostate cancer screening with prostate-specific antigen (PSA) test: a clinical practice guideline. BMJ. 362:k3581.
• Gigerenzer G, Mata J, Frank R. (2009). Public knowledge of benefits of breast and prostate cancer screening in Europe. Journal of the National Cancer Institute. 101(17):1216-1220.