Glyfosaatti on maailman tunnetuin rikkakasvien torjunta-aine ja samalla yksi kiistellyimmistä. Lyhyt vastaus kysymykseen, kuinka vaarallinen se on sinulle: ruoan mukana saamme Saksassa vain pieniä määriä, selvästi viranomaisten turvallisena pitämän arvon alapuolella. Sen sijaan on edelleen kiistanalaista, lisääkö glyfosaatti syövän riskiä ihmisillä, jotka ovat ruiskuttaneet sitä itse vuosien ajan. Lisäksi yleinen luku ”yli 99 prosentilla saksalaisista on glyfosaattia virtsassa” ei perustu viralliseen mittaukseen.
Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä glyfosaatti tekee elimistössä, mitä viralliset virtsamittaukset todella osoittavat, miksi Maailman terveysjärjestön syöpätutkimuslaitos ja EU:n viranomaiset päätyvät syöpäriskistä eri arvioihin, mitä suolistobakteereja ja Parkinsonin tautia koskevissa väitteissä on perää, kannattaako valita luomu ja mitä pesu tai ruokasooda saavat aikaan torjunta-ainejäämille.
Tämä artikkeli on sarjamme ”Miten ihminen myrkyttää itsensä?” kuudes osa, jossa tarkastelemme yhtä myrkkyä kerrallaan. Tähän mennessä ovat ilmestyneet: Elohopeamyrkytys amalgaamista ja kalasta, Lyijymyrkytys ja lyijyputket, Kadmium ruoassa, Arseeni riisissä ja Alumiini deodoranteissa ja alumiinifoliossa. Artikkeli ei korvaa keskustelua lääkärin kanssa. Tilanne: marraskuu 2026.
Tärkeimmät asiat lyhyesti
- Saksan ympäristöviraston (Umweltbundesamt) edustavassa ympäristötutkimuksessa (2014–2017) glyfosaattipitoisuus ylitti 0,1 mikrogramman litrakohtaisen määritysrajan virtsassa 52 prosentilla lapsista ja nuorista. Keskiarvo (geometrinen keskiarvo) oli 0,107 mikrogrammaa litrassa, ja tutkijat pitävät altistusta kokonaisuutena vähäisenä [3].
- Saksan ympäristönäytepankin nuorilla aikuisilla (20–29-vuotiaat) mitattavan glyfosaatin osuus nousi 10 prosentista (2001) lähes 60 prosenttiin (2013) ja oli vuonna 2015 40 prosenttia. Jopa suurimmasta arvosta johdettu saanti oli Saksan ympäristöviraston mukaan 1 000-kertaisesti pienempi kuin määrä, jota EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen pitää hyväksyttävänä [2][24].
- Varovaisessakin laskelmassa eniten altistuva kuluttajaryhmä saa ravinnosta enintään 3 prosenttia siedettävästä päivittäisestä saannista (ADI), joka on 0,5 milligrammaa painokiloa kohti vuorokaudessa [11].
- Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokittelee glyfosaatin vuodesta 2015 ”todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi”, EU:n viranomaiset EFSA ja ECHA eivät. EU on hyväksynyt glyfosaatin uudelleen 15. joulukuuta 2033 asti [7][10][12].
- Baijerissa vuonna 2023 luomunäytteistä 88 prosenttia oli vapaita kasvinsuojeluainejäämistä, mutta tavanomaisista vain 28 prosenttia [20].
Mitä glyfosaatti on ja miten se vaikuttaa?
Glyfosaatti tappaa kasvit estämällä entsyymin, jota ne tarvitsevat tiettyjen proteiinin rakennusosien valmistukseen. Tätä niin sanottua šikimaattireittiä on kasveissa ja myös joissakin bakteereissa, mutta ei ihmisen soluissa [16]. Tähän perustuu argumentti, että glyfosaatti on ihmiselle vähän myrkyllinen. Se selittää myös, miksi tutkijat tarkastelevat suolistobakteereja tarkemmin (lisää alempana).
Glyfosaatti on laajakirjoinen eli kokonaistorjunta-aine: se tehoaa lähes kaikkiin kasveihin. Lisäksi se vaikuttaa systeemisesti [9], eli kasvi ottaa vaikuttavan aineen sisäänsä ja levittää sen sisäosiinsa. Jäämiä ei siksi ole vain kuoressa.
Glyfosaattikielto: mitä EU:ssa ja Saksassa on voimassa
Glyfosaattikieltoa ei ole. Euroopan komissio jatkoi hyväksyntää marraskuussa 2023 täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2023/2660 kymmenellä vuodella, 15. joulukuuta 2033 asti [12]. Alun perin vuodelle 2024 suunniteltua Saksan täyskieltoa muutettiin tämän vuoksi. Saksassa on 1. heinäkuuta 2024 alkaen voimassa kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevan Saksan asetuksen (Pflanzenschutz-Anwendungsverordnung) mukaan [23]:
- Ei ruiskutusta juuri ennen satoa (sadonkorjuuta edeltävä käsittely), ei poikkeuksia.
- Ei käyttöä vesiensuoja-alueilla, parantavien lähteiden suoja-alueilla eikä biosfäärialueiden ydinvyöhykkeillä.
- Periaatteellinen kielto koti- ja siirtolapuutarhoissa. Poikkeus: valmisteet, joiden puutarhakäyttölupa oli lainvoimainen jo ennen 8. syyskuuta 2021.
- Käyttö pelloilla vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi uuden kylvön valmisteluun eroosioherkillä alueilla tai vieraslajien torjuntaan.
Tuotuihin elintarvikkeisiin sovelletaan EU:n laajuisia jäämien enimmäispitoisuuksia riippumatta siitä, miten alkuperämaassa on ruiskutettu.
Glyfosaatti virtsassa: mitä mittaukset oikeasti osoittavat
Glyfosaattia virtsassa on odotettavissa, eikä se sellaisenaan ole merkki myrkytyksestä. Saksan riskinarviointilaitos (BfR) kertoo, että noin 20–30 prosenttia ruoan mukana saadusta glyfosaatista siirtyy suolesta vereen ja erittyy sitten nopeasti ja pääasiassa virtsan mukana [1]. Havaitseminen virtsasta osoittaa siis ennen kaikkea, että elimistö pääsee aineesta eroon.
Luku ”yli 99 prosentilla saksalaisista on glyfosaattia virtsassa” ei perustu viralliseen tutkimukseen vaan kampanjaan, jossa osallistujat teettivät virtsansa pikatestillä (ELISA) omalla kustannuksellaan. Tällaiseen osallistuvat eivät ole väestön edustava otos. BfR oli jo aiemman vastaavan tutkimuksen yhteydessä huomauttanut, että tällaiset ELISA-testit on validoitu vain vesinäytteille [6]. Viralliset laboratoriomenetelmillä tehdyt mittaukset päätyvät selvästi toisenlaisiin osuuksiin:
| Tutkimus | Keitä mitattiin? | Tulos | Lähde |
|---|---|---|---|
| Saksan liittovaltion ympäristönäytepankki (UBA), 2001–2015 | noin 400 näytettä 20–29-vuotiailta Greifswaldista, 24 tunnin virtsa | mitattavissa 10 %:lla (2001), 57,5 %:lla (2012), 56,4 %:lla (2013), 40 %:lla (2015) | [2] |
| Saksan ympäristötutkimus GerES V (UBA), 2014–2017 | 2 144 lasta ja nuorta, 3–17-vuotiaat, edustava | 52 % yli 0,1 µg/l; geometrinen keskiarvo 0,107 µg/l; 95 % arvoista alle noin 0,5 µg/l | [3] |
| KarMeN-tutkimus (Max Rubner -instituutti, Saksa), 2012–2013 | 301 aikuista, 24 tunnin virtsa | 8,3 %:lla glyfosaatti ja/tai sen hajoamistuote AMPA yli 0,2 µg/l; saanti selvästi ADI:n alapuolella | [4] |
| Virtsanäytteet 18 Euroopan maasta (BfR:n arvio 2013) | 182 henkilöä | enintään 1,82 µg/l; BfR:n mukaan ei terveydellisesti huolestuttava | [1] |

Käytä grafiikkaa omalla sivullasi
Saat käyttää grafiikkaa vapaasti, kun mainitset lähteen ja linkität. Kopioi koodi:
<a href="https://gesundefakten.com/fi/terveys/glyfosaatti/"><img src="https://gesundefakten.com/wp-content/uploads/2026/11/glyphosat-urin-fi.webp" alt="Infograafi: glyfosaatti virtsassa" width="1600" height="1000"></a><br>Lähde: <a href="https://gesundefakten.com/fi/terveys/glyfosaatti/">gesundefakten.com</a>Havainnollistus: 0,1 mikrogramman litrapitoisuus tarkoittaa kymmenesmiljoonasosagrammaa litrassa virtsaa. Mitattavissa oleva ei tarkoita haitallista. Ratkaisevaa on, kuinka paljon joku saa suhteessa siedettävään määrään. Juuri siinä arvot ovat matalia: EU-komission laskelman mukaan eniten altistuva kuluttajaryhmä saa ravinnosta enintään 3 prosenttia ADI:sta, ja tämä jo varovaisella oletuksella, että kaikki elintarvikkeet sisältävät jäämiä sallittuun enimmäispitoisuuteen asti [11].
Glyfosaatin poistaminen elimistöstä tai virtsatesti?
Oma glyfosaatin virtsatesti ei hyödytä paljon. Arvo kertoo vain, mitä olet syönyt viime tuntien tai päivien aikana, koska elimistö erittää glyfosaatin nopeasti [1]. Virtsalle ei ole raja-arvoa, jonka ylittyessä se olisi vaarallista. Samasta syystä ”puhdistuskuuria” ei tarvita: elimistö hoitaa asian itse muutamassa päivässä. Pienessä ravitsemustutkimuksessa virtsan glyfosaattiarvot laskivat matalalle tasolle kolmessa päivässä luomuruokaan siirtymisen jälkeen [19]. Jos haluat vähentää saantiasi, kannattaa siis muuttaa ruokavaliota eikä turvautua kuureihin tai valmisteisiin.
Glyfosaatti ja syöpä: miksi arviot eroavat näin paljon
Se, aiheuttaako glyfosaatti syöpää, on edelleen ratkaisematta. IARC sanoo ”todennäköisesti syöpää aiheuttava”, EU:n viranomaisten mukaan sen kriteerit eivät täyty. Ristiriidalla on kaksi syytä: laitokset vastaavat eri kysymyksiin, eivätkä ne arvioi samoja tutkimuksia [5].
IARC, Maailman terveysjärjestön virasto, luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ryhmään 2A: ”todennäköisesti syöpää aiheuttava ihmiselle”. Perusteena olivat ”rajalliset” viitteet ihmisillä, ennen kaikkea non-Hodgkin-lymfooma (imukudoksen syöpä) ammatillisesti glyfosaattia käsittelevillä, sekä ”riittävä” näyttö eläinkokeista [7]. IARC arvioi vaaraa eli sitä, voiko aine periaatteessa aiheuttaa syöpää, määrästä riippumatta. Vertailun vuoksi: samaan ryhmään 2A kuuluu myös punainen liha. Prosessoitu liha, kuten makkara, ja alkoholi ovat jopa yhtä luokkaa ylempänä ryhmässä 1 [5].
Riskinarvioinnista vastaavat viranomaiset kysyvät sen sijaan, syntyykö ohjeenmukaisessa käytössä todellinen riski, ja ottavat huomioon, kuinka paljon ihmiset saavat. Lisäksi IARC käyttää vain julkaistuja tutkimuksia, kun taas viranomaiset arvioivat myös hyväksymismenettelyn julkaisemattomat tutkimukset, jotka ovat enimmäkseen valmistajien tekemiä [5]. Euroopan kemikaalivirasto ECHA päätyi siihen, että glyfosaatti ei täytä syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi tai lisääntymiselle vaaralliseksi luokittelun kriteerejä. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ei löytänyt vuonna 2023 ”kriittisiä huolenaiheita”, mutta mainitsi tietoaukkoja, esimerkiksi kuluttajariskin arvioinnissa ja ruiskutevalmisteen apuaineen osalta [10][11]. Myös Maailman terveysjärjestön ja Maailman elintarvike- ja maatalousjärjestön yhteinen torjunta-ainejäämien asiantuntijaryhmä (JMPR) ei odota ravinnon kautta syöpäriskiä [5].
| Arviointi tai tutkimus | Tulos | Lähde |
|---|---|---|
| IARC, 2015 | Ryhmä 2A ”todennäköisesti syöpää aiheuttava”; rajallinen näyttö ihmisillä (non-Hodgkin-lymfooma), riittävä eläinkokeissa | [7] |
| Agricultural Health Study (USA), 2018 | 54 251 viljelijää ja käyttäjää, joista 82,8 % käytti glyfosaattia; ei yhteyttä non-Hodgkin-lymfoomaan (korkein ryhmä: suhteellinen riski 0,87, tilastollisesti ei eroa käyttämättömistä); ei-merkitsevä viite akuuttiin myeloiseen leukemiaan korkeimmassa ryhmässä | [8] |
| Meta-analyysi Zhang ym., 2019 | eniten altistuneilla 41 % suurempi non-Hodgkin-lymfooman riski (suhteellinen riski 1,41) | [9] |
| ECHA ja EFSA, 2022/2023 | ei luokiteltava syöpää aiheuttavaksi; ei kriittisiä huolenaiheita, mutta tietoaukkoja | [10][11] |
| Ramazzini-tutkimus rotilla, 2025 | enemmän hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia jo annoksella 0,5 mg/kg painoa kohti vuorokaudessa (EU:n ADI:n taso); BfR ei näe syytä uuteen arvioon, EFSA ja ECHA tarkastelevat raakadataa | [13][14][25] |
Tärkeää on, keitä nämä tutkimukset koskevat: lymfoomaviitteet ovat peräisin tutkimuksista, joissa ihmiset ovat levittäneet glyfosaattia ammatissaan vuosien ajan. Ravinnon kautta saamme moninkertaisesti vähemmän.
Mikä on muuttunut vuoden 2025 jälkeen
Kaksi tapahtumaa on virittänyt keskustelun uudelleen. Kesäkuussa 2025 julkaistiin italialaisen Ramazzini-instituutin pitkäaikaistutkimus. Rotat saivat glyfosaattia tai glyfosaattipitoisia ruiskutevalmisteita jo ennen syntymää ja sen jälkeen koko elämänsä ajan, annoksilla alkaen 0,5 milligrammaa painokiloa kohti vuorokaudessa, eli täsmälleen EU:n ADI:n tasolla. Tutkijat raportoivat käsitellyissä ryhmissä enemmän hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia monissa elimissä, muun muassa leukemioita [14]. BfR ei näe tässä ensitarkastelun perusteella syytä muuttaa glyfosaatin arviota, mutta vaatii raakadatan tarkan analyysin. Sen huomautukset: ryhmissä esiintyi kutakin tyyppiä vain yksi tai kaksi kasvainta, selvä annosriippuvuus puuttuu enimmäkseen, ja tämän rottakannan kontrolliryhmissä muissa tutkimuksissa leukemiaa esiintyy jopa 6 prosentilla uroksista, kun uudessa tutkimuksessa käsitellyissä ryhmissä osuus oli enintään vajaat 2 prosenttia, eli tämän vaihteluvälin sisällä [13]. EFSA ja ECHA tarkastelevat tietoja kesäkuusta 2025 alkaen EU-komission toimeksiannosta [25].
Joulukuussa 2025 tiedelehti Regulatory Toxicology and Pharmacology veti takaisin paljon siteeratun vuoden 2000 katsausartikkelin, joka esitti glyfosaatin vaarattomana. Syy: valmistaja Monsanton työntekijät olivat osallistuneet sen kirjoittamiseen ilman, että heitä mainittiin kirjoittajina [15]. Tämä ei todista, että glyfosaatti aiheuttaa syöpää. Se kuitenkin osoittaa, miksi monet epäilevät arvioita, jotka nojaavat vahvasti valmistajien tutkimuksiin.
Glyfosaatin vaikutus elimistössä: suolistobakteerit, glysiini ja kivennäisaineet
Yleisille varoituksille, joiden mukaan glyfosaatti vahingoittaa suolistobakteeristoa, syrjäyttää glysiiniä tai vie meiltä kivennäisaineita, ei ole ihmisillä näyttöä. Näyttö on ohuempaa kuin usein väitetään.
Suolistobakteeristo: Koska myös jotkin suolistobakteerit käyttävät šikimaattireittiä, kysymys on aiheellinen. Rotilla tehty tutkimus löysi 90 päivän jälkeen viitteitä siitä, että glyfosaatti todella estää tätä reittiä suoliston mikrobiomissa: umpisuolessa kertyi välituotteita. Veressä näkyi kuitenkin vain vähäisiä muutoksia, ja tutkijat kirjoittavat itse, että terveysmerkitystä on tutkittava edelleen [16]. Luotettavia ihmistutkimuksia siitä, että glyfosaatti vahingoittaisi suolistobakteeristoa tavanomaisilla määrillä, ei toistaiseksi ole.
Glysiini: Väite, että glyfosaatti rakentuisi proteiineihin aminohappo glysiinin tilalle ja häiritsisi siten kollageenin ja glutationin muodostumista, on kumottu. Tutkimusryhmä antoi ihmisen soluille kuuden päivän ajan suuren glyfosaattiannoksen ja etsi kohdennetusti tällaisia virheellisiä liittymiä. Se ei löytänyt yhtään [17].
Kivennäisaineet: Kemiallisesti glyfosaatti voi sitoa metalli-ioneja, se on niin sanottu kelaattoriaine. Sitä, että ruoan pienet jäämät siksi haittaisivat ihmisen kivennäisaineiden imeytymistä, ei kuitenkaan ole osoitettu.
Torjunta-aineet ja Parkinsonin tauti: ketä asia todella koskee
Torjunta-aineet voivat pitkäaikaisessa ammatillisessa käytössä lisätä Parkinsonin taudin riskiä, ja Saksa on tehnyt tästä johtopäätökset. Saksassa ”pitkään, usein ja itse käytettyjen torjunta-aineiden aiheuttama Parkinsonin oireyhtymä” on tunnustettu ammattitaudiksi nro 1322 1. elokuuta 2026 alkaen [26]. Perustana on ammattitautien lääketieteellisen asiantuntijalautakunnan (Ärztlicher Sachverständigenbeirat Berufskrankheiten) vuoden 2024 suositus, jota se tarkensi syyskuussa 2025 [18].
Tämä koskee maataloudessa, puutarhanhoidossa, metsätaloudessa, maisemanhoidossa ja muissa ammateissa itse ruiskuttaneita, ei kuluttajia, jotka saavat jäämiä ruoan mukana [26]. Glyfosaatin osalta yhteyttä Parkinsonin tautiin ei ole ihmisillä osoitettu.
Torjunta-ainejäämät hedelmissä ja muussa ruoassa: kannattaako luomu?
Luomuelintarvikkeissa on selvästi harvemmin kasvinsuojeluainejäämiä. Se, tekeekö tämä niistä terveellisempiä, on vähemmän selvää.
Baijerin terveys- ja elintarviketurvallisuusvirasto (LGL) tutki vuonna 2023 yhteensä 2 360 kasviperäistä elintarviketta. Luomutuotteista 88 prosenttia oli vapaita jäämistä, tavanomaisista vain 28 prosenttia. Lakisääteisen enimmäispitoisuuden ylitti 4 prosenttia tavanomaisista ja 1 prosentti luomunäytteistä [20]. Myös glyfosaatin kohdalla ero näkyy: yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jossa oli 16 ihmistä neljästä perheestä, virtsan glyfosaattiarvot laskivat siirryttäessä pelkkään luomuruokaan keskimäärin lähes 71 prosenttia [19].
Suuressa ranskalaisessa havainnointitutkimuksessa, jossa oli lähes 69 000 aikuista, luomua erityisen usein syöneillä syöpäriski oli 25 prosenttia pienempi. Absoluuttinen ero oli kuitenkin pieni, 0,6 prosenttiyksikköä, ja paljon luomua ostavat elävät usein muutenkin terveellisemmin [21]. Syytä ja seurausta ei voi tästä päätellä.
Oma arvioni: luomu vähentää torjunta-aineiden saantia luotettavasti. Jos budjetti on rajallinen, se kannattaa ennen kaikkea sellaisissa elintarvikkeissa, jotka syöt kuorineen, sekä viljatuotteissa. Tärkeämpää kuin kysymys luomusta vai ei on kuitenkin syödä ylipäätään riittävästi hedelmiä, vihanneksia ja täysjyvää. Jos syö niitä vähemmän jäämien pelossa, vahingoittaa itseään enemmän.
Hedelmien ja vihannesten pesu: mikä auttaa torjunta-aineisiin
Hedelmien pesu poistaa osan pinnalla olevista torjunta-aineista, mutta ei sitä, mikä on tunkeutunut hedelmään. Glyfosaatin kohdalla pesu auttaa siksi vähän, koska kasvi ottaa vaikuttavan aineen sisäänsä ja levittää sen. Monien muiden hedelmien ja vihannesten torjunta-aineiden kohdalla pesu kuitenkin kannattaa.
Myös suosittu ruokasoodakylpy on rajallinen. Yhdysvaltalaisessa laboratoriotutkimuksessa omenat käsiteltiin kahdella torjunta-aineella ja pestiin sitten eri aineilla. Ruokasooda-liuos (10 grammaa litrassa) poisti pinnalla olevat jäämät kokonaan 12–15 minuutissa, paremmin kuin vesijohtovesi tai valkaisuliuos. Osa torjunta-aineista oli kuitenkin jo tunkeutunut kuoreen eikä ollut pestävissä pois, systeemisen vaikuttavan aineen osalta selvästi enemmän kuin ei-systeemisen. Kaiken kaikkiaan näin saatiin poistettua noin 80 prosenttia yhdestä ja 96 prosenttia toisesta vaikuttavasta aineesta. Usein mainitut ”90 prosenttia” koskevat siis kahta tiettyä vaikuttavaa ainetta omenoissa laboratoriossa, ei kaikkia torjunta-aineita [22].
- Pese hedelmät ja vihannekset juuri ennen syöntiä juoksevan veden alla ja hankaa tai kuivaa ne liinalla.
- Ruokasoodakylpy voi vähentää pinnan jäämiä edelleen: noin 10 grammaa (noin kaksi teelusikallista) 1 litraan vettä, liota 12–15 minuuttia, huuhtele sen jälkeen. Tätä on toistaiseksi tutkittu omenoilla [22].
- Kuoriminen poistaa enemmän, mutta vie vitamiineja ja kasviyhdisteitä, jotka ovat heti kuoren alla [22].
- Pese kätesi sitrushedelmien, banaanien tai mangojen kuorimisen jälkeen, jotta kuoren jäämät eivät siirry hedelmälihaan.
- Poista salaatin ja kaalin uloimmat lehdet.
Glyfosaatti oluessa ja elintarvikkeissa
Glyfosaattia todetaan oluessa ja muissa elintarvikkeissa toistuvasti, mutta hyvin pieninä määrinä. Kun vuonna 2016 raportoitiin jäämiä 14 olutlaadussa, BfR laski, että suurimmillakin arvoilla pitäisi juoda päivittäin 1 000 litraa olutta toksikologisen raja-arvon saavuttamiseksi. Oluen varsinainen terveysriski on alkoholi, joka on syöpää aiheuttava jo paljon pienemmillä määrillä [5].
BfR huomauttaa, että nykyaikaiset laboratoriot löytävät aineita pienimmistäkin jäljistä. Se, että jäämä on todettavissa, ei siksi vielä ole merkki vaarasta [5]. BfR pitää jäämiä lakisääteiseen enimmäispitoisuuteen asti terveydelle vaarattomina [1].
Hätätilanne: nielaisit rikkakasvimyrkkyä tai sitä joutui silmään? Glyfosaattipitoiset ruiskutevalmisteet ovat väkevänä vaarallisia, etenkin nieltynä. Soita heti Myrkytystietokeskukseen, vakavissa oireissa hätänumeroon 112. Pidä pakkaus esillä äläkä aiheuta oksennusta. Jos ainetta roiskuu silmään, huuhtele heti usean minuutin ajan vedellä.
Myyttitarkistus: mitä glyfosaatista ja torjunta-aineista kerrotaan
- ”Yli 99 prosentilla saksalaisista on glyfosaattia virtsassa.” Harhaanjohtava. Luku on peräisin ei-edustavasta osallistavasta kampanjasta, jossa käytettiin pikatestejä. Viralliset mittaukset löysivät mitattavaa glyfosaattia 40 prosentilta nuorista aikuisista (2015) ja 52 prosentilta lapsista ja nuorista (2014–2017), hyvin pieninä määrinä [2][3].
- ”Glyfosaattia on myös luomuelintarvikkeissa.” Harvoin. Luomuviljely ei saa käyttää kemiallis-synteettisiä kasvinsuojeluaineita, kuten glyfosaattia. Jälkiä on silti mahdollista esiintyä esimerkiksi naapuripellolta kulkeutuvan ruiskutesumun vuoksi, mutta luomutuotteissa jäämiä on osoitetusti paljon harvemmin [20].
- ”Glyfosaattia on koko kasvissa.” Pitää paikkansa. Se vaikuttaa systeemisesti, eli se otetaan sisään ja levitetään [9]. Siksi pesu auttaa glyfosaattiin vain vähän.
- ”Glyfosaatti tulee autojen pakokaasuista.” Tälle ei ole näyttöä. Pääasiallinen lähde on ravinto [19].
- ”Glyfosaatti tuhoaa suolistobakteeriston.” Ei osoitettu. Eläinkokeista on viitteitä, mutta jäämien aiheuttamista vaurioista ihmisillä ei ole näyttöä [16].
- ”Glyfosaatti korvaa glysiinin ja heikentää sidekudosta ja kehon puhdistusta.” Kumottu [17].
- ”Glyfosaatti kuljettaa alumiinia aivoihin.” Hypoteesi, jolle ei ole tutkimusnäyttöä. Lisää aiheesta alumiinia käsittelevässä osassamme.
- ”Glyfosaatti vahingoittaa hedelmällisyyttä ja syntymättömiä lapsia.” Glyfosaatin osalta ei osoitettu. ECHA katsoo, etteivät lisääntymiselle vaarallisiksi luokittelun kriteerit täyty [11]. Muiden torjunta-aineiden kohdalla tilanne voi olla toinen, ja asia on tutkittava kunkin vaikuttavan aineen osalta erikseen.
- ”Ruokasooda poistaa 90 prosenttia kaikista torjunta-aineista.” Liioiteltua. Se poistaa pinnalla olevia jäämiä, ei kuoreen tunkeutuneita [22].
- ”Saksassa glyfosaatti on kielletty vuodesta 2024.” Väärin. Se on hyväksytty EU:ssa vuoteen 2033 asti, mutta Saksassa sen käyttöä on rajoitettu voimakkaasti [12][23].
Näin vähennät torjunta-aineiden saantia
- Syö monipuolisesti, jotta yksittäisten elintarvikkeiden jäämät eivät kasaannu.
- Suosi luomua siellä, missä se kannattaa erityisesti: viljatuotteissa, palkokasveissa sekä hedelmissä ja vihanneksissa, jotka syöt kuorineen.
- Pese hedelmät ja vihannekset ennen syöntiä juoksevan veden alla ja hankaa, omenat tarvittaessa ruokasoodakylvyssä.
- Jätä glyfosaatti omassa puutarhassa käyttämättä: kitke rikkakasvit, katta maa katteella, pidä saumat puhtaina saumaraapalla tai kuumalla vedellä.
- Jos ruiskutat ammatissasi: käytä suojavarusteita ja noudata pakkauksen ohjeita tarkasti.
- Älä syö vähemmän hedelmiä ja vihanneksia. Terveyshyöty on moninkertainen jäämien aiheuttamaan riskiin verrattuna.
Jos olet kiinnostunut muista arjen haitta-aineista: myös mikromuovit elimistössä olemme tarkastelleet. Ja kuinka riskialttiita torjunta-aineet kannabistuotteissa ovat, voit lukea artikkelistamme kannabiksen terveysriskeistä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko glyfosaatti vaarallista terveydelle?
Aiheuttaako glyfosaatti syöpää?
Miten glyfosaatti pääsee elimistöön?
Kuinka kauan glyfosaatti pysyy elimistössä?
Kannattaako glyfosaatin virtsatesti?
Tuskin. Se näyttää vain viime päivien saannin, eikä ole raja-arvoa, jonka ylittyessä virtsa-arvo olisi vaarallinen.
Auttaako ruokasooda hedelmien torjunta-aineisiin?
Osittain. Ruokasooda-liuos poisti laboratoriokokeessa omenoiden pinnalla olevat jäämät kokonaan, mutta ei kuoreen tunkeutuneita [22]. Kasvissa levinneeseen glyfosaattiin se auttaa tuskin lainkaan.
Onko luomu vapaa torjunta-aineista?
Ei aina, mutta enimmäkseen. Baijerin valvonnassa vuonna 2023 luomunäytteistä 88 prosentissa ei ollut jäämiä [20]. Luomuviljely saa käyttää vain muutamia nimenomaisesti sallittuja valmisteita, glyfosaatti ei kuulu niihin.
Onko glyfosaatti kielletty Saksassa?
Aiheuttaako glyfosaatti Parkinsonin taudin?
Glyfosaatin osalta sitä ei ole osoitettu. Pitkäaikainen ammatillinen työskentely torjunta-aineiden kanssa kuitenkin lisää riskiä. Saksassa itse käytettyjen torjunta-aineiden aiheuttama Parkinson on siksi tunnustettu ammattitaudiksi elokuusta 2026 alkaen [26].
Onko glyfosaatti oluessa vaarallista?
Ei. BfR:n mukaan jopa korkeimmilla raportoiduilla arvoilla pitäisi juoda päivittäin 1 000 litraa olutta toksikologisen raja-arvon saavuttamiseksi [5].
Johtopäätös: glyfosaatti ruoassa ei ole syy paniikkiin, pelloilla se pysyy kiistanalaisena
Glyfosaatti virtsassa kuulostaa uhkaavalta, mutta on ennen kaikkea merkki siitä, että elimistö erittää aineen nopeasti. Viralliset mittaukset osoittavat pieniä määriä, ja ravinnon kautta saatu määrä on muutaman prosentin siedettävästä määrästä. Avoimeksi jää, edistääkö glyfosaatti lymfoomia pitkäaikaisessa ammatillisessa käytössä, ja uutta Ramazzini-tutkimusta tarkastellaan vielä. Suolistobakteereja, glysiiniä tai kivennäisaineita koskeville väitteille ei ole ihmisillä näyttöä. Jos haluat vähentää torjunta-aineiden saantia, valitse useammin luomua, pese hedelmät ja vihannekset huolellisesti ja syö niitä edelleen runsaasti.
Sarja jatkuu osassa 7: PFAS elimistössä: kuinka vaarallisia ikuisuuskemikaalit todella ovat?
Lainausehdotus: gesundefakten.com (2026): Glyfosaatti ja torjunta-aineet elimistössä: kuinka vaarallisia ne oikeasti ovat? https://gesundefakten.com/fi/terveys/glyfosaatti/
Lähteet
- Bundesinstitut für Risikobewertung (BfR): Glyphosat im Urin – Werte liegen weit unterhalb eines gesundheitlich bedenklichen Bereichs. Aktualisierte Stellungnahme Nr. 023/2013 vom 29. Juli 2013. bfr.bund.de (PDF).
- Conrad A, Schröter-Kermani C, Hoppe HW, Rüther M, Pieper S, Kolossa-Gehring M: Glyphosate in German adults – Time trend (2001 to 2015) of human exposure to a widely used herbicide. International Journal of Hygiene and Environmental Health 2017; 220(1): 8–16. PubMed.
- Lemke N, Murawski A, Schmied-Tobies MIH, Rucic E, Hoppe HW, Conrad A, Kolossa-Gehring M: Glyphosate and aminomethylphosphonic acid (AMPA) in urine of children and adolescents in Germany – Human biomonitoring results of the German Environmental Survey 2014–2017 (GerES V). Environment International 2021; 156: 106769. PubMed.
- Soukup ST, Merz B, Bub A, Hoffmann I, Watzl B, Steinberg P, Kulling SE: Glyphosate and AMPA levels in human urine samples and their correlation with food consumption: results of the cross-sectional KarMeN study in Germany. Archives of Toxicology 2020; 94(5): 1575–1584. PubMed.
- Bundesinstitut für Risikobewertung (BfR): Populäre Missverständnisse, Meinungen und Fragen im Zusammenhang mit der Risikobewertung des BfR zu Glyphosat. Mitteilung Nr. 013/2016 vom 19. Mai 2016. bfr.bund.de (PDF).
- Bundesinstitut für Risikobewertung (BfR): Einschätzung zu Gehalten von Glyphosat in Muttermilch und Urin. Mitteilung Nr. 019/2015 vom 26. Juni 2015. bfr.bund.de (PDF).
- International Agency for Research on Cancer (IARC): IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides; Q&A on Glyphosate. 2015. iarc.who.int.
- Andreotti G, Koutros S, Hofmann JN et al.: Glyphosate Use and Cancer Incidence in the Agricultural Health Study. Journal of the National Cancer Institute 2018; 110(5): 509–516. PMC.
- Zhang L, Rana I, Shaffer RM, Taioli E, Sheppard L: Exposure to glyphosate-based herbicides and risk for non-Hodgkin lymphoma: A meta-analysis and supporting evidence. Mutation Research/Reviews in Mutation Research 2019; 781: 186–206. PubMed.
- European Food Safety Authority (EFSA): Peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate. EFSA Journal 2023; 21(7): e08164. PMC.
- Euroopan komissio, terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto: Renewal report for the active substance glyphosate (PLAN/2023/1497, rev. 2). 2023. food.ec.europa.eu (PDF).
- Euroopan komissio: Glyphosate – Renewal of approval; täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/2660, 28. marraskuuta 2023. food.ec.europa.eu.
- Bundesinstitut für Risikobewertung (BfR): Tierversuchsstudie zu Glyphosat und Krebs: Detaillierte Analyse erforderlich. Mitteilung Nr. 027/2025 vom 22. Juli 2025. bfr.bund.de (PDF).
- Panzacchi S, Tibaldi E, De Angelis L et al.: Carcinogenic effects of long-term exposure from prenatal life to glyphosate and glyphosate-based herbicides in Sprague-Dawley rats. Environmental Health 2025; 24(1): 36. PubMed.
- Williams GM, Kroes R, Munro IC: Safety evaluation and risk assessment of the herbicide Roundup and its active ingredient, glyphosate, for humans. Regulatory Toxicology and Pharmacology 2000; 31(2): 117–165. Vedetty takaisin joulukuussa 2025. doi.org.
- Mesnage R, Teixeira M, Mandrioli D et al.: Use of Shotgun Metagenomics and Metabolomics to Evaluate the Impact of Glyphosate or Roundup MON 52276 on the Gut Microbiota and Serum Metabolome of Sprague-Dawley Rats. Environmental Health Perspectives 2021; 129(1): 017005. PubMed.
- Antoniou MN, Nicolas A, Mesnage R, Biserni M, Rao FV, Martin CV: Glyphosate does not substitute for glycine in proteins of actively dividing mammalian cells. BMC Research Notes 2019; 12: 494. PMC.
- Bundesministerium für Arbeit und Soziales (BMAS): Aktualisierte wissenschaftliche Empfehlung zur Berufskrankheit „Parkinson-Syndrom durch Pestizide“ (Beschluss des Ärztlichen Sachverständigenbeirats vom 16. September 2025). bmas.de.
- Fagan J, Bohlen L, Patton S, Klein K: Organic diet intervention significantly reduces urinary glyphosate levels in U.S. children and adults. Environmental Research 2020; 189: 109898. PubMed.
- Bayerisches Landesamt für Gesundheit und Lebensmittelsicherheit (LGL): Pflanzenschutzmittelrückstände bei pflanzlichen Bio-Lebensmitteln, Untersuchungsergebnisse 2023. lgl.bayern.de.
- Baudry J, Assmann KE, Touvier M et al.: Association of Frequency of Organic Food Consumption With Cancer Risk: Findings From the NutriNet-Santé Prospective Cohort Study. JAMA Internal Medicine 2018; 178(12): 1597–1606. PubMed.
- Yang T, Doherty J, Zhao B, Kinchla AJ, Clark JM, He L: Effectiveness of Commercial and Homemade Washing Agents in Removing Pesticide Residues on and in Apples. Journal of Agricultural and Food Chemistry 2017; 65(44): 9744–9752. PubMed.
- Sächsisches Landesamt für Umwelt, Landwirtschaft und Geologie: Information zur Anwendung von Glyphosat nach Pflanzenschutz-Anwendungsverordnung, Stand 30. Juli 2024. landwirtschaft.sachsen.de (PDF).
- Umweltbundesamt (UBA): Neue UBA-Untersuchung zu Glyphosat – Glyphosat-Nachweis in Urinproben. umweltbundesamt.de.
- European Food Safety Authority (EFSA): 1st Working Group meeting on Global Glyphosate Study, 10 December 2025, minutes agreed on 11 March 2026. efsa.europa.eu (PDF).
- Deutsche Gesetzliche Unfallversicherung (DGUV): Parkinson durch Pestizide ist neue Berufskrankheit. DGUV Kompakt, Prävention 5/2026. dguv.de.



